torstai 2. maaliskuuta 2017

Uusi alku

Kuukausia on kulunut kun viimeksi kirjoitin, mutta ei se mitään. En tunne syyllisyyttä vähäisestä sisällöstä, juuri nyt olen vain iloinen siitä mihin suuntaan elämäni menee. Silloin kun lopetin blogista stressaamisen päätin, että ensi kerralla kun kirjoitan ollaan ihan uusissa merkeissä. Toki monia luonnoksia minulla on ollut, yksi kirjoitettu Savonlinnaan mennessäni, asiat olivat niin erilaisella mallilla silloin. Poistin sen, en tarvitse sitä enää. Tässä vaiheessa postauksen lukija varmaan ihmettelee, että mistä on kyse ja mitä on tapahtunut. Olen muutaman kuukauden ajan hiljaa tarkkaillut hevostalli.netin vuokrahevostarjontaa, monia ilmoituksia luin läpi mutta mikään ei vain napannut. Yksi ilta sain sähköpostiini vahtikoiralta ilmoituksen ja löysin viimeinkin sopivalta vaikuttavan ilmoituksen. Keräsin rohkeuteni yhteen myttyyn ja otin ilmoituksen jättäjään yhteyttä. Vastaus takaisin tuli samaisena iltana, mutta itse huomasin sen vasta seuraavana päivänä. Vaihdoimme muutamia viestejä keskenemme ja sovimme koeratsastuksen saman viikon sunnuntaille.

Tallille saapuessani olin oikeasti todella yllättynyt puitteista, toki minulle laitettiin tallin nettisivut, mutta en saanut aikaiseksi niitä selailla. Tallilla on siis maneesi, mitä luksusta! Olin oikeastaan varautunut maneesittomaan talliin, mutta tämä oli positiivinen yllätys. Hevosen omistaja esitteli paikkoja ja kertoi todella kattavasti hevosesta, tallista ja oli yleisesti todella ystävällinen ja rehellinen. Ensivaikutelma hevoseen, talliin ja omistajaan oli se, että kaikki vaikutti todella hyvältä. Ratsastaessani omistaja kertoi mitä kannattaa tehdä ja miten hevonen toimii, josta on hyötyä minulle itselleni, kun ei tarvitse ihan tyhjältä paperilta yrittää saada selvää. Mutta toki ensimmäinen ratsastus meni miten meni, eikä se ole mitenkään vakavaa. Kukaan ei ole täydellinen ja siksi sitä ratsastetaan, että opitaan.

Varsinaisesti aloitin sitten viime viikolla, tällä viikolla kirjoitetaan nimet paperiin ja siinä se sitten on. ''virallinen'' vuokrahevonen, jonka kanssa mahdollisuuksia vaikka ja mihin. 5 kertaa on nyt takana ja rehellisesti sanoen yhtenä niistä kerroista ratsastus meni niin nappiin, koska ratsastus meni lopussa niin hyvin ja tajusin kuinka onnekas olin, että sain tämän tilaisuuden. Meillä on vielä pitkä matka edessä, mutta tuossa tiimissä sen kävisi vaikka väärinpäin silmät sidottuna. En malta odottaa mitä tuleva tuo tullessaan, oli se sitten selästä lentämistä, taikka onnistumisien tuomia hymyjä. Olen kuitenkin todennut sen, että tämän hevosen kanssa ei tunnu pahalta olla lasten kengissä.

Kyseessä on siis 17-vuotias Trakehner-tamma Mavritanija, mutta tutuille ihan vain Lissu. Ratsastaessa Lissu on jokseenkin vaikea, mutta vaikeat hevoset opettaa parhaiten. Luonteeltaan on erittäin symppis ja ei yhtään tammamainen, ainakaan itse en ole huomannut mitään tammamaista käytöstä. Omasta mielestä nöyrä ja rehellinen, kuten omistaja sanoi; omistaa hyvän työmoraalin. Maastossa kuulemma pysyy käsissä ja sen minä myös uskon, käyntilenkit on ollut todella lunki kaveri. Toki hevonen on hevonen, eikä pidä luottaa liikaa.


Lissulla saa siis valmentautua omalla tallilla, kuten myös ulkopuolisissa. Kisata saa ja traileri kyyteineen on mahdollinen. Mitä vaan saa oikeastaan tehdä maalaisjärjellä, mutta jos hyppäämisestä innostuu, niin se tapahtuu valvonnan alaisena. Löytyy molemmat satulat ja jos kanget kiinnostavat, niin niilläkin voi tulevaisuudessa mennä. Kuulemma Lissu tykkää ja toimii niillä hyvin. Mahdollisuuksia on siis monia, joten olen todella onnekas tästä. Harvemmin löytyy tervejärkinen hevonen tai omistaja, tässä ajatella tulee samaan pakettiin molemmat ja kaupan päälle kiva talliporukka.

Tavoitteita tälle vuodelle olen jo jonkun verran asettanut, mutta sellaisella löysällä vyöllä. En ota mitään paineita kisaamiseen ja valmentautumiseen, meillä on vielä Lissun kanssa (toivottavasti) aikaa. Ensin etsitään oikeita nappeja, kokeillaan muutamia Helppo C ratoja ja jos menee hyvin, niin vuoden lopussa kokeillaan helppo B ratoja. Mutta nyt otan rauhassa ja hitaasti, tutustutaan ensin hevosen kanssa kunnolla, jonka jälkeen näitä katsotaan. Pidetään hymy kasvoilla ja ajatellaan kivoja.

torstai 8. syyskuuta 2016

Koulukisat 28.8

Haluan aloittaa postauksen sillä, että pahoittelen teille kuvien laatua ja sitä että videota radasta ei ole. Kuvaajana oli tällä kertaa isäni, sillä en halunnut kisamatkalle mukaan kuin valmentajani ja kyytini eli isäni. Joten kuvat ovat myös sen mukaisia, jouduin tosiaan rajaamaan kuvia aika rajusti. Videota ei taas radalta tullut, koska isäni vahingossa tarkensi kuvan epätarkaksi ja katkaisi videon niin, että radan alkua ei näkynyt. Toki tämä asia oli ainoa asia joka sai veren kiehumaan elimistössäni, istuessani autossa teki mieli rääkyä kun mun ''hienoa'' ja asiallista alkutervehdystä ei näkynyt. Oikeasti alku- ja lopputervehdykset ovat minun lempiasiani, jotenkin ne on niin kauniita ja sellaisia jotka saa ihon kananlihalle. Ettekä usko kuinka vihaan sellaisia ratoja, mihin ei sisälly alkutervehdystä.

Tiedustelin vähän ja löysin kuin löysinkin kuvia kisoista, ja huh huh kuinka koomisen näköistä menoa. No mutta tiesin jo valmiiksi että ratsastukseni ei ollut parasta, joten ponikaan ei voinut näyttää hyvältä. Alla muuten kuva, miltä video näyttää joissakin kohdissa, koska oli vielä sumeampi kun ratsukko oli kauempana... Kaikki kentällä otetut kuvat ovat (c) S.Laajava ja sisällä otettu + viimeinen kuva isäni ottamia.


Kisapäivä oli kokonaisuutena todella onnistunut, en lähtenyt hakemaan voittoa, vaan kivaa kokemusta ja sen sain. Vaikka ratani ei ollut minun kirjoissani todella hyvä ratsastuksellisesti, niin olen onnellinen siitä että hengitin. Kaikki jännitys katosi kisavaatteet vaihdettuani, vielä ajaessa kisapaikalle tuntui että ilma olisi karannut keuhkoistani, ikään kuin olisin hukkumaisillani. Oliko tälle joku ihmeellinen parannus? Auttoiko se että laitoin musiikin kovalle ja hengähdin syvään? En tiedä, mutta onneksi kykenin olla rentoutuneempi kuin koskaan lyhyellä ''kisaurallani''. Vaikka tällä kerralla muistin vain ratani ja hengitys sujui mutkitta, niin se riittää.

Sanon sen että en todellakaan ole tyytyväinen ratsastukseeni tai siltä miltä se näyttää, mutta se ei haittaa. Tätä postausta kirjoitan niin etten katsele kuvia ja niiden perusteella arvostele itseäni. Koska tiedän että pystyn parempaan, ja tulen olemaan tulevaisuudessa parempi. Tällä kertaa keskityin psyykkiseen tilaani ja seuraavilla kerroilla keskitytään enemmän ja enemmän ratsastukseeni. Kuten olen kerran jo sanonut, ei ole väliä miltä näyttää kunhan vain tekee sen.

Toki tuli minulle yllätyksenä että en työntänyt itseäni maankoloon, koska en saanut pidettyä tuntumaa hyvänä, teitä tarkkoina ja muuta ratsastuksellisesti onnistuneeseen rataan kuuluvaa.  Kehitystä kenties? En kuitenkaa väitä ettei yön pikkutunteina epäonnistumiset eivät nouse pintaan ja tekisi mieli työntää päätä pensaaseen. Sillä hetkellä yritän olla vain ajattelematta, avaan youtuben tai spotifyn ja kuuntelen muiden ääntä, tukahduttaen oman pääni sisällä olevan äänen joka luettelee jokaisen epäonnistuneen yritykseni, sanani ja olemiseni.


Verryttely maneesissa ei ollut minulle oikein mieluinen, minun makuuni oli turhan ''paljon'' muita ratsukkoja ja keskityin enemmän siihen että en vahingossakaan mene liian läheltä. Vaikka muita hevosia ei ollut maneesi täynnä, se silti tuntui paljolta kun kaikki teki omaa asiaa. C tuntui vähän jännittyneeltä, mutta oli kuitenkin hieman helpompi mitä ollut kotona kisoja edeltävissä treeneissä. Meidän verryttely ei ollut mikään erikoinen, haettiin ensin pidemmällä ohjalla rennommaksi ja vähitellen lyhennettiin ohjaa. Verryttely oli aika lyhyt, koska olikin jo meidän aika mennä odottamaan vuoroa. Sillä hetkellä tulikin epävarma hetki, mietin että ei me olla vielä valmiita, ei todellakaan, tarvitsen lisää aikaa. 

Päästyämme kentälle ravailin jonkun verran lyhyemmällä ohjalla, toki olisin voinut ottaa ohjaa vielä paremmin käteen. Otin molempiin suuntiin siis ravia tuntumalla ja kun tuntui hyvältä siirryin käyntiin ja odotin, että edellinen ratsukko on valmis ja pääsen aitojen sisään. Sisälle menin ravissa ja menin ympäri kentän niin, että C sai katsella ja tutustua ympäristöön. Olisin voinut vieläkin lyhentää ohjaa ja testailla ravin tahtia enemmän, mutta ensi kerralla osaan sitten nämäkin. C ei kuitenkaan ollut kovinkaan jännittynyt, eikä kytännyt mitään. Kun olimme luvan aloittaa radan, niin tuli todella hyvä pätkä. Sillä tuntumalla ja fiiliksillä olisi pitänyt saada koko rata! Rakastan tuollaisia maistiaisia, koska ne kertovat enemmän kuin ''epäonnistumiset''. 

Radalle tultaessa C oli hyvin ohjan ja pohkeen välissä, joten saatiin suora linja pysähdykseen. C pysähtyi hyvin, ei tullut käynti askelia, mutta ei kuitenkaan tullut tasajaloin. Arvosana; 6 ja kommenttina suora.

Keskiympyrä alkoi hyvin, mutta tajusin että en tehnyt tarpeeksi isoa tietä, joten yritin vähän korjata ''väistättämällä'' oikealle tielle. Arvosana ; 6,5 ja kommenttina hyvä tahti ja muoto, tarkista tie.

Ympyrältä jatkaessa ravin tahti oli hyvä, mutta ohjat liian pitkät. Arvosana: 6,5 

kokorata leikkaa askelta pidentäen oli vino ja voimaton. Lähdin ratsastamaan liikaa kädellä, ns. pysäyttämällä liikettä. Kevytravi ei ole vahvuuteni, jolloin minulle tuli ongelmaksi saada suora linja. Liike ei lähtenyt yhtä voimakkaasti takaa kuin kotitreeneissä, olisin voinut siis ratsastaa hiukan rohkeammin, koska C olisi voinut saada tästä kohdasta 7 sillä tämä on yksi tämän tamman vahvuuksista! Arvosanaksi kuitenkin saatiin 6 ja kommenttina, että ratsasta loppuun saakka ja ratsasta suora linja.

Oikean suunnan laukannostosta rokotettiin aikamoinen määrä pisteistä, mutta ihan aiheesta. C nosti väärän laukan, enkä korjannut sitä tarpeeksi nopeasti. Arvosanaksi saatiin 2 ja kommenttina tuli väärä, ei korjattu.

Keskiympyrällä yritin korjata laukan, mutta yritin liikaa pohkeella josta poni otti vähän nokkiinsa. Arvosana; 3 ja kommentti; kättä vasten, väärä laukka.

Harjoitusraviin siirtyessä C oli todella paljon kättä vasten, juurikin sen vuoksi että annoin liikaa pohjetta. Arvosana; 5 Kommentti; kättä vasten

Siirtyminen keskikäyntiin tapahtui hyvin, annoin enemmän ohjaa sillä C:llä on tapana pysähtyä jos ohja on liikaa tuntumalla, lisäksi C oli erittäin jännittynyt, joten varmistelin ettei varmastikkaan pysähdy. Arvosana; 5,5

Kokorata leikkaa keskikäynnissä oli jännittynyt, myös pysähdykseen tultua oli jännittynyt. Arvosana; 5,5 Kommentti; Jännittynyt

M-C keskikäynti välillä alkoi vähän rentoutumaan, mutta oli vieläkin jännittynyt. Arvosana; 6 Kommentti; Vähän jo rentoutuu

Siirtyminen raviin oli täsmällinen, omasta mielestä jännittynyt niskasta Arvosana; 6

Laukannosto oli myös täsmällinen, ei kuitenkaan uralla, johdatin liikaa varmistaakseni että nousee oikea laukka. Arvosana, 5,5 Kommentti; Ei aivan uralla.

Laukkaympyrällä sain C:n takaisin pyöreäksi, sillä C on helpompi laukassa koska tämä on vahvin askellaji. Arvosana; 6

Siirtyminen raviin oli täsmällinen, ehkä vähän kättä vasten. Arvosana; 5,5

Keskihalkaisija oli suora, käyntiin siirtyminen hyvä, käynnin tahti paljon parempi kuin aiemmin sillä poni oli rentoutuneempi. Pysähdys tuli liian aikaisin. Arvosana; 5,5 Kommentti; Pys. liian aikaisin.

Ratsastajan vaikutus hevoseen 5,5 Hienoja pätkiä,ajottain kovin jännittynyt ja rikkeitä valtavasti.
Ratsastajan asento, istunta ja apujenkäytön moitteettomuus 6
Oikeiden teiden seuraaminen 6 Rentouduttuaan hieno poni.

Prosentteja tuli sitten 55% eli 5% enemmän kuin alkuperäisessä tavoitteessani, en voi olla muuta kuin tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa ja kehittyä!